Stockholm

Voihan mikä ihana reissu ja ihana Tukholma takana! Elli parina päivänä kuumeisena ja muutama toivomamme kohde näkemättä, mutta huippu reissu oli silti! Sissinä Sisselkin jaksoi marisematta kävellä pitkin poikin ja ristiin rastiin. Sillä aika paljon kävelyä tuli, vaikka meillä oli oma auto mukana ja kaupungilla liikkumiseen käytimme bussia. Kohteinamme oli tiistaina laivan saavuttua Tukholmaan kestosuosikki Junibacken, jossa nyt oli meneillään kaunis Elsa Beskowin saduista kertova näyttely. Junibackenissa on kyllä sitä nähtävää ja tekemistä, joten lopun tiistaita kuljeksimme siellä ja täällä ja tietenkin söimme. Syömisestä Tukholmassa myöhemmin...

Keskiviikkona Ellin kuumeillessa oli alunperin tarkoitus käydä kuninkaanlinnan aarrekammiossa, mutta sinne ei päässytkään rattailla. HÖ! Samalla kun kuljeksimme vanhassa kaupungissa, olisimme halunneet käydä Postimuseon Lilla Postenissa, niin se olikin kiinni. HÖ! Sittenpä siirryimmekin Skansenille ja siellä vietimme koko keskiviikko iltapäivän ja illan. Aivan ihastuttava paikka! Se oli kuin hyppäys aikakaudelle, jonne aikakone voisi viedä minutkin :D Skansen on yli sata vuotta vanha puisto, jossa on paljon vanhoja rakennuksia, niille tyypillisiä pihoja ja kasveja. Se on samalla myös eläintarha ja sieltä löytyy myös ravintoloita (jotka nyt olivat kiinni) ja pieni tivoli. Elli vietti päivän lähes kokonaan nukkuen, ehkä välillä vähän silmiä raotellen. Torstaina ennen paluuta laivalle käväisimme vielä Drottninggatanilla ja sen tuloksista kuvia myöhemmin... :D

Hotellimme sijaitsi Östermalmilla Karlavägenilla ja sen vieressä oli suuri puisto Humlegården, jossa on myös älyttömän suuri leikkipuisto täynnä tekemistä kaikenikäisille lapsille. Puisto on jo itsessään minusta ehdoton "lasten Tukholman" käyntikohde ja Östermalm todella hyvä paikka oleilla lasten kanssa Tukholmassa.

Syömisestä on pakko vielä mainita... Me olimme nyt toista kertaa "perhematkalla" Tukholmassa ja jälleen jouduimme toteamaan, että kunnollisia ruokapaikkoja pienten lasten kanssa ruokailemiseen on tosi harvassa. Niitä kyllä toki on, mutta niitä on hyvä vähän miettiä etukäteen, sillä vaikka kuppilaa ja ravintolaa on jos jonkinlaista, niin kaikki ei ole kovin kelpoisia lapsiperheille! Kultaiset kaaret tulivat tutuiksi Sisselille ensimmäistä ja viimeistä kertaa kahden vuoden takaisella reissullamme... :D Tällä kertaa pystyimme edes jo parantamaan tulostamme :D

Voittajafiilis

Nyt on sitten tullut juostua neljännesmaratooni. Kuulostaa ehkä hienommalta kuin onkaan, mutta olimme eilen nyrkkeilyseuramme ohjaajanaisten kanssa Likkojen lenkillä Tampereella ja juoksin siellä lenkin pisimmän reitin eli hieman yli kympin lenkin. Laitetaan tähän nyt juoksuaikakin, vaikka virallista ajanottoa lenkillä ei ollutkaan, eli 1h15min. Kyllä oli huippu tunne juosta maaliin! Missään vastaavissa juoksutapahtumissa en ole aiemmin ollut ja tämä oli eka kerta. Todellinen voittajafiilis sen Pyynikillä ja Pispalassa edestakaisin ravailun jälkeen. Lenkin jälkeen maalissa olivat vastassa palomiehet, jotka kaappasivat maaliintulijan syliin :D Ei yhtään pahempi juttu sekään :D

Viimeinen maanantai

Niin se vain on tullut aika, että tämä äiti palailee pikkuhiljaa työelämään. Tai edes oikeastaan mitenkään pikkuhiljaa, vaan tositoimiin tasan kahden viikon päästä maanantaina. Näihin aikoihin kahden viikon päästä olen ollut jo reilu tunnin töissä. Iltavuorolla kun näytän aloittavani listojen mukaan, joita tänään kyselin.

Mutta kaksi viikkoa siis vielä. Ensi viikko ollaan hela perhe Tukholmassa, kun se on sitten tämän kesän ainoa yhteinen lomaviikkomme. Reissua jo kovasti odotellaan! Mies pitää kesäkuun lomaa ja on tyttöjen kanssa kotona ja sitten heinäkuussa tytöt menevät hoitoon tuohon tien toisella puolella olevaan päiväkotiin. Kivan hoitopaikan saivat. Yhtään ei tartte sen asian puolesta harmitella.

Mutta kirjoittelemista yritän jatkaa. Tosin tapahtuukohan elämässäni enää mitään ihmeitä, jos sitä nytkään on mitään tapahtunut... Kolmivuoroduuni ja työstä puolentoista vuoden tauko, niin kyllä sitä tietää mikä päässä liikkuu vielä kotiintulonkin jälkeen.

Innoissani olen kyllä töihin menosta. Menen juuri niihin hommiin mistä oikeesti pidänkin. Ja jos vaikka jossain vaiheessa alkaisi raskaalta tuntumaankin, niin tiedänpähän että reilu vuoden päästä olen taas näissä kotiäippäpuuhissa. Juu ja lapsiluku ei siis ole kasvamassa! Vaan kun miehellä on silloin vasta se armeija... (repii pelihousunsa kun täällä sitä kailotan!)

Mutta nyt siis vielä, hetken, kotona. Kuva löytyi "arkistoistani", mutta liittyy aiheeseen. Musiikki on kuiteskin uutta tänään ja elokuvan Twilight soundtrackilta. Katsottiin tuo elokuva viikonloppuna ja se oli kyllä... ihana...

Ihanaa kesää kaikille <3

Tyttöjen kanssa

kukkien istutus käy melko verkkaiseen tahtiin :D Mieli tekisi laittaa tuota takapihaa ja vauhdilla, mutta tänäänkin miehen ollessa töissä ja meidän ollessa kotosalla kolmistaan, ei ehkä kannata liikoja toivoa. Saatiin kuitenkin jotain pientä taas lisää... Orvokkiamppeleiden seuraksi ilmestyi tänään pelargonioita, lobelioita, tuoksuherneitä (tai siis niiden siemeniä)ja yksi amppeli, jossa on marketta ja siniviuhka yhdessä sekä yksi laventeliruukku. Aah.. niin ihana laventeli... Miten niin pienestä ja aika mitäänsanomattomannäköisestä yksilöstä voikaan lähteä niin kaunis tuoksu. Laventelia tulee siis meille lisää. Ajatuksena takapihallamme ja lähinnä pergolassamme on siis, että kukat ovat ruukuissa, kukkapenkkejä meille ei tule. Paljon myös riippuvaa, kiipeävää, peittävää, peittävää, peittävää. Peittävää siis ehkä sitten joskus. Ensiviikolle olisi ohjelmassa villiviinien istutus pergolan alle, jotta sitä peittävyyttä sitten tulevaisuudessa olisi!


Meidän takapihan puolelle rakennentaan uutta rivitaloa ja tällä hetkellä ja siis ilmeisesti ensi kevääseen saakka maisemat on aika surkeat (paitsi tietty arkena 7.30-15.30) ;) Kuvaileminenkin on tylsää, kun aina sinne taustalle tulee tuo karu työmaa pilaamaan mun muutenkin epätoivoiset räpsimiseni! Ja just noitten ihanien maisemien takia ja tulevaisuudessa myös oman yksityisyyden takia olisi kiva saada tuota avointa näyttämöä vähän suojattua.

Mutta hiljaa hyvä tulee... tai jotain... Hitaasti nyt ainakin, kun Hämeessä ollaan :D

Tällä viikolla

Ollaan (tai mies on) maalattu leikkimökki sisältä ja aloitettu mökin sisustushommat. Ravattu myös maalikaupoissa pähkäilemässä ulkomaalia... Kyllä ulkoistetut neliöt ON äitin mieleen :D

Ollaan (tai mies on) maalannut keittiöjakkaran paloautonpunaiseksi :D Esimakua tulevasta keittiönpöydästämme!! Väri on loistava, upea, mahtava, täydellinen paloautonpunainen, MUTTA ei kovin peittävä ja siksi keittiönpöytä on pohjamaalattava.

Käyty katsomassa jumpan kevätnäytöksiä, jossa meidänkin "pikku-koira" esiintyi :D Loistavia esityksiä!


Otettu ensiaskelia kaksi kappaletta (spontaanien tilanteiden kuvaaminen mahdotonta!) <3 Ja oltu siskokset kuin ilvekset (edes kerrankin) <3

Äiti näille...kahdelle rakkaalle <3

Hyvää äitienpäivää

Naamakirja

Eilen päätin niin, että naamakirjailulle on tultava loppu. Olen ollut siellä naamailemassa reilu vuoden verran, mutta koko ajan yhä enenevissä määrin olen miettinyt, että MIKSI? Mitä minä siellä OIKEESTI teen? Niihin lähimpiin ystäviini joihin yhteyttä haluan pitää, voin pitää myös muilla keinoin. Aloin kyllästyä siihen, että usein siellä tuli käytyä "urkkimassa" muiden statukset, mutta itsestäni en ollut kirjannut sinne enää juuri mitään. Iltaisin koukutuin myös umpiväsyneenä niihin lukemattomiin ja siis TOOOOOODELLLA fiksuihin testeihin, joita naamakirja nykyään on pullollaan. Minä siis päätin, että aikaani en siellä enää tuhlaa, kun niin helposti sinne kerta koukutun :D Eli pois naamakirjasta ja parilla napin painalluksella se oli loppu. Katsotaan kauanko jaksan olla naamailematta :D

Ja mitäs se tuo pikkumökki tuossa kuvassa tekee? No sehän tuli huutiksesta huutamisen jälkeen ilostuttamaan tyttöjämme. Heti tähän asuntoon muuttamisesta lähtien Sissel on kinunnut leikkimökkiä ja nyt löytyi sopiva. Muutama lisäneliö ulkoistettuna... ei yhtään paha siis :D Pientä prokkista luvassa.

Viikonloppuja taas kaikille!

Rusketusraidat

Ne tuli hommattua tänään! En nyt niistä niin kovin ylpeä ole, sillä terveysalan immeisenä pitäisi kyllä olla takaraivossa ne auringon haitat ja vaarat. Mutta mutta, kun ilma oli niin kertakaikkisen kutsuva tänään ja minä yksin kotosalla kirjan kanssa. Terassi siis kutsui vaikka mitään aurinkovoiteita ei löytynytkään kaapeista... No huivi sentään ja aurinkolasit muistin ja niimpä siellä terassilla minä vietin lähes koko päivän kirja kädessä. Ei hassumpaa.

Vappuna aukesi kaupunkiimme uusi kuntokeskus, pari kuukautta myöhässä TOSIN, ja sinnehän minäkin liityin tuossa jokunen aika sitten jäseneksi. Ajattelin näin vuorotyöläisenä olevan sitten jatkossa helpompaa harrastaa tuota liikuntaa, kun tarjonta on kattavaa viikon jokaisena päivänä ja harrastamaan pääsee melkein mihin kellonlyömään tahansa! No minä korkkasin paikan tänä aamuna aamuspinningillä ja voi juku mikä fiilis! Aamuysiltä polkemassa pyörää (kun ensin olin itse polkenut paikan päälle) ja rääkkäämässä itseään loistavan musiikin johdolla. Jokunen muukin taisi olla liikunnan suhteen aamuihmisiä, sillä pyörät vietiin käsistä jo hyvissä ajoin ennen tunnin alkua. Onneksi olin kerrankin ajoissa :D Oi oi oi... Kyllä oli ihana päivän aloitus sanon minä!!!

Alla vielä kuvia kasvihuoneestani, jonka vein tänään ulos. Kuvat ei kummoisia, mutta aivan uskomattoman kauniita värejä syntyi, kun valkoiselle seinälle vein tuon paloautonpunaisen kasvihuoneen vihreine herneenversoineen ja taustalla hohti kesäisen sininen taivas.

Ja vielä yksi kuva wapputyttösistämme
keinumassa Pompotin pihalla,
jonka lastenbrunssilla käväisimme vappupäivänä:D