Viime päivinä ollaan puuhasteltu sitä missä me tytöt hyviä ollaan, eli sisustettu! Näin on syntynyt molemmille tytöille omat huoneet ja minä muutin olkkariin. Oikein tyytyväisiä ollaan kaikki kolme :D Kivaa tekemistä, jota riittää vielä pidemmäksikin aikaa!

Olen...

...helpottunut, iloinen, varma, onnellinen, rakastettu, rakastunut. Olen ahdistunut, surullinen, epävarma, onneton, edelleen jätetty, siltikin rakastunut. Mutta nyt uskon, nyt toivon ja kovasti rakastan. En halua luovuttaa, en aio luovuttaa. Taistelen meistä. Olen realisti, vähän optimisti, minä vanha pessimisti.

"Onnen kahle kultainen, ihanin tunne ihmisen.
Lämmin loiste rakkauden, sydän on löytänyt sydämen."

Mitkään sanat maailmassa eivät riitä kertomaan, miltä tuntuu luovuttaa nuo kaksi "kahletta" pois vasemmasta nimettömästään. Pienet, viattomilta tuntuvat renkaat siinä hennossa sormessa, kertoen, että tässä ollaan nyt ja aina, ikuisesti. Kun joudut luovuttamaan ne vastoin tahtoasi. Se on ollut syyni poissaoloon täältä, poissaoloon koko ajasta, maailmasta ja kaikesta ympärillä tapahtuvasta.

Pikkuhiljaa, ihan aavistuksen verran olen palannut sieltä pohjalta, jonne minä kuukausi sitten vajosin, aivan yllättäen, kun minut sinne pakosta sysättiin. Itse en sitä valinnut tai sinne tahtonut, mutta sitä ei minulta elämä kysynyt. Ei, enkä ole vielä palannut, vaan pakottanut itseni nousemaan, koska elämän on jatkuttava ja se jatkuu. Sitäkään ei kysytä minulta. Eikä tällaisesta enää palaakaan, entiselleen, koska nyt kaikki on muuttunut eikä tästä eteenpäin mikään ole niin kuin ennen.

Se miten tästä jatkamme eteenpäin, ei voi kukaan juuri nyt tietää. Niin paljon on väärin, niin paljon on pahasti, niin paljon on satutettu. Mutta niin paljon on myös hyvää, niin paljon on yhteistä, niin paljon on rakkautta. Vain aika voi näyttää miten meidän lopulta käy.

Ehkä palaan vielä myös tänne, ehkä en. Juuri nyt on niin vaikea löytää iloa niistä asioista jotka ennen olivat tärkeitä. Niihin kaikkiin liittyy nyt aivan liian tuskaisia muistoja.

Niin yksin kuin vain yksin olla voi
Hulluutta kai luokseni yhä sinut tahdon

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt
Kysymättä ne vain vei sinut mennessään

-Stella

On jo ilta myöhä,ja me tässä istutaan
Me toisillemme omat,me toisillemme vieraat
Jos kysyt miten tähän tultiin,luulen tietäväni sen
Jos kysyt miten jatketaan,niin minä vaikenen

Minä olen kyllä ollut meihin tyytyväinen
Luullut koko ajan,että säkin tunnet niin
Ja nyt katsot mua ja sanot,ettet tiedä mitä teet
Onko mennyt rikki jotain,joka palaisi ei enää ennalleen

Kuitenkin
Joka hetki,päivin sekä öin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin

Joka hetki voitoin taikka häviöin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin


Sinä olet yhä paras ystäväni
Vaikka muuten sitä aina sulle osaa näyttää en
Kuin näyttämällä sulle kaikkein pimeimpäni
Sen jota toisilta kaikin voimin peittelen

Kuitenkin
Joka hetki,päivin sekä öin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin

Joka hetki voitoin taikka häviöin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin

Kuitenkin
Joka hetki,päivin sekä öin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin

Joka hetki voitoin taikka häviöin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki,päivin sekä öin


Juha Tapio "Päivin sekä öin"

Ei oo, ei tuu

Valoa! Vaikka kuinka kaipaan ja odotan ja katselen kuuden päivän sääennustuksia, niin ei tule! Edelleenkään ei kotosalla kannata kuvata kuin joko tyttöjä tai kynttilöitä, niin tässä nyt vuorostaan tyttöjä.

Viikonloppuna tuli otettua sentään joulukorttikuvat. Ne odottelevat nyt vain kuvankäsittelyä. Aika hyvän idean kortteihin sain kälyseltäni (kiitti J)! Katsotaan siis mitä korteista tulee.

Viikonloppuna tapahtui myös runsaasti muuta mukavaa. Kävimme perjantaina kälyseni kanssa katsastamassa Twilight leffan uuden jatko-osan. Tämä tapahtui kotikaupunkimme hyvin pienehkössä teatterissa ihan vain silkasta kannatuksesta kotikaupunkimme palveluita kohtaan. Leffa on nyt nähty kera lukuisten huokausten. Lukuisat huokaukset syntyvät helpostikin siitä kun salin täydeltä teinityttöjä katselevat unelmiensa prinssejä "Edwardia" ja "Jacobia" valkokankaalla... Jotkut eivät siis ihan sulautuneet massaan, mutta kuitenkin... Hyvä leffa. Kannatti mennä.

Sunnuntaina kipaistiin kälyn kanssa vielä Järvenpäähän katsastamaan paljon kuullut kirppismestat ja sekin oli oikein oiva reissu. Saalis nyt ei päätä huimannut, ihan kivoja löytöjä tehtiin, mutta kyllä vaihtelu tekee hyvää!

Yksi loistavakin löytö tehtiin ja seuraavassa sinne linkki. **MAINOS** Eli kannattaa käydä kurkkimassa Keltainen kammari, jos yhtään valkoinen sisustus on sydäntä lähellä sekä itse kunnostetut vanhat esineet ja huonekalut! Ikkunanpokat, hyllyt, naulakot, lipastot, peilit yms. yms. Kaunista.

Tällä viikolla olisi monta ihanaa vapaapäivää, jolloin voisin kuvailla yhtii jutskii joita on tuunattu täällä kotosalla ja joita on kotiimme postin välityksellä saapunut. Mutta kun tuo ilma on mitä on, niin tyydyn vain ihaniin vapaapäiviin ilman kuvailuja. No mitä nyt yllä kuvia tän kodin lähes päivittäisistä tunnelmista. Kynttilöitä kuluu siis!

Sikapiikkejä ja joulunodotusta

kuvat Greengate

kuvat Designerleg

kuvat Lilleri Lalleri

Tytöt saivat eilen sikainfluenssarokotukset joka poiki kuumeilua ja kotiin jäämisen. Tyttöjen lepäillessä, minä aloittelin joulun suunnittelua. Löytyipä kauniita koristeita ihanine väreineen ja kaikkea ihanaa Djecolta vaikkapa pukinkonttiin... Mä voisin täyttää kotini Djecolla ja kaikilla niillä ihanilla väreillä! Nam!