Kevyt perjantai

Tällaisen lehden "OMA KOTI" - Uusi perhelehti vuodelta 1932, sain kälyseltäni syntymäpäivälahjaksi ja luin sen. En vain selaillut ihastuttavia kuvia joita siinä on runsaasti, vaan perehdyin myös sisältöön. Ja ihan kuin en jo tarpeeksi olisi pähkäillyt päässäni näitä tulevaisuuden suunnitelmia niin jo lehtikin minua rupesi painostamaan! Vai miltäs kuulostaa....?

" Kodin omassa piirissä äidillä on taloustöissä, puhtaanapidossa, paikkaamis- ja ompelutöissä ym. sentapaisissa töissä, JOS hän niitä kunnolla hoitaa, niin paljon työtä, että häntä ei voi sanoa työttömäksi. Tunnustaahan lakimmekin, että perheenäiti KODISSAAN SUORITETULLA TYÖLLÄ ottaa osaa perheensä elatukseen. "

" Naisen luonnollisin ja arvokkain elämäntehtävä on perheen äidin raskas, mutta siunattu osa."

Että sillä lailla. Vaikka ajat ovat toiset, niin kyllähän tuo pisti jälleen miettimään omaa tilannettani. Kohta on aika tehdä jatkosuunnitelmia, mutta kun, mutta kun... Ei osaa päättää mitä haluaa. Kenenköhän kannalta minä tätä asiaa oikein vatvon? Itsenikö? Minä paha paha paha äiti.

No en minä sentään aivan yksin joudu tuota päätöstä tekemään vaan päätöksentekoon vaikuttaa kyllä koko perheen tilanne, mutta loppupelissähän se on minun päätöseni, äidin päätös. Ja mitä se äiti sitten tekeekään, on suurennuslasin alla. Niin kuin oli tuon kolmekymmentäluvun äitienkin päätöksenteot. Ja päätyy äiti sitten mihin ratkaisuun tahansa, niin aina tulee joku viisaampi joka olisi tiennyt paremmin mitä juuri sinun olisi kannattanut tehdä!

Hmm...